Jos tuotteen lopullisen hinnan nostaminen on hankalaa, ratkaisu on kustannusten alentaminen. Mikä on jutun juju? Se on yksinkertaisesti tiukasti ohjattu liiketoiminta mieluiten loppuasiakkaan lähellä ja käyttökustannuksiltaan järkevien laitteiden hankinta.
Suurin osa Brasilian kaupallisista mäntypuuvaroista on maan eteläisillä alueilla, erityisesti Paranán ja Santa Catarinan osavaltioissa. Tältä alueelta löytyvät myös suuret sellun ja paperin valmistajat, jotka käyttävät suuren osan alueelta hakatusta kuitupuusta. Itsenäisille tuottajille on tärkeää saada tuloja metsän hyödyntämisen ensimmäisestä vaiheesta lähtien.
Marcelo Tedescon mukaan konehakkuu on ehdoton edellytys myös pienille toimijoille. Malda Empreendimentos e Participação aloitti 8 vuotta sitten istuttamalla mäntyä hankittuaan ensimmäiset 200 hehtaaria maata. “Muutimme karjatilan istutusmetsätilaksi,” hän sanoo. Ideana oli alusta lähtien myydä moneen käyttötarkoitukseen sopivaa puuta. “Myymme kaiken kuitupuun Primo Tedescolle (paperin ja kartongin valmistaja). Keskipaksuinen ja paksu tukkipuu menee sahoille ja alueen vaneri- ja huonekalutehtaille.” Metsän kierto on noin 18-20 vuotta.
Maldan osaomistajan Marcelon mukaan ensiharvennuksesta on yleensä hyvin vaikeaa saada voittoa. “Yksi ongelma on työvoima. Sitä on saatavilla vähän, ja se on kallista. Koneellistaminen on elinehto liiketoiminnalle; manuaalisen työvoiman käyttö näissä olosuhteissa loppuu hyvin pian,” hän veikkaa. Tällä hetkellä Maldalla on tuhat hehtaaria istutusmetsää hoidossaan. Työssä käytetään kahta harvesteria, joissa peruskoneina on Hyundain 14 tonnin kaivinkone. Ensimmäisessä koneessa hakkuupäänä on Nisulan 500H ja vasta toimitetussa koneessa uusi Nisula 555H.
Työtä tehdään kahdessa vuorossa. Harvesteri tarvitse kaksi käyttäjää ja tukkeja kuormaajalla käsittelemään tarvitaan toiset kaksi työntekijää. Lisäksi työtä johtaa ja koordinoi päällikkö, joten kaiken kaikkiaan työssä on viisi henkilöä. “Luulen, että saman työn tekeminen manuaalisesti vaatisi 20-30 työntekijää ja lisäksi tulisi tukkien vetämisessä tarvittava eläintyövoima,” Marcelo vertailee. Tällä hetkellä yritys keskittyy Caçadorissa (SC) sijaitsevan mäntymetsän harvennuksiin. “Jos työ tehtäisiin manuaalisesti, puun alueelta poisvienti maksaisi meille selvää rahaa. En ole metsäinsinööri, mutta ymmärrän mitä työ maksaa,” Maldan osaomistaja toteaa.
Edellä mainittujen seikkojen perusteella työ päätettiin koneellistaa käyttämällä TMO:n toimittamia metsävarusteita. “TMO:n koneiden vahvuuksia ovat myös käyttäjän turvallisuuden huomioiminen ja alhaiset käyttökustannukset.” Työ on organisoitu siten, että harvesterilla korjataan joka seitsemäs rivi ja tukit jaetaan kahteen kokoluokkaan, läpimitaltaan yli ja alle 16 cm. “Pyrimme aina siihen, että meillä on kuorma-auto tai perävaunu odottamassa lastausta ja puun kuljettamista loppukäyttäjälle. Se vähentää käsittelyä ja siten myös lopullisia kustannuksia,” Maldan osaomistaja Marcelo korostaa.
Hakkuut tuottavat noin kuusi tuhatta tonnia puutavaraa kuukaudessa per hakkuukone, mikä tarkoittaa hieman yli 120 tonnia per työvuoro (tai 1100 kaadettua puuta per työvuoro); yhdestä puusta saa keskimäärin 120 kg puutavaraa. Alue on 25 kilometrin etäisyydellä sellutehtaalta ja tie sinne on päällystetty. Nyt hakattava metsä on 10 vuotta vanha, mikä tarkoittaa, että ensiharvennus tehdään hieman myöhässä. Se on toimenpide, jossa tavallisesti korjataan puolet puista. Tästä kokonaismäärästä Maldan hoitamalla alueella 30 prosenttia on yli 18 cm paksua tukkipuuta, jonka arvo on korkeampi ja joka enimmäkseen myydään yrityksille jatkojalostusta varten. Loput 70 prosenttia on sellun valmistukseen sopivaa kuitupuuta. ”Näissä olosuhteissa ja tällä laitteistokokoonpanolla pystymme toimimaan kannattavasti jopa halkaisijaltaan pienemmänkin puun osalta,” Maldan osaomistaja vakuuttaa. Hän korostaa erityisesti, että metsäkuormaimen valmistajan ja Nisulan hakkuupäämyyjän antamat tiedot ovat osoittautuneet paikkansa pitäviksi. Tuottavuuden, runkojen käsittelyn tuntivauhdin ja polttoainekulutuksen arviot pitivät paikkansa ja odotukset jopa ylittyivät käytännössä.
TMO:n metsätoimintojen johtajat ymmärsivät, että yrityksen kaikki asiakkaat, sekä pienet että suuret, kokivat toimintojensa koneellistamisen tarpeelliseksi. Siihen he kuitenkin tarvitsivat harvennuksille oikein mitoitetun hakkuupään. Tämä johti yhteistyöhän suomalaisen hakkupäävalmistajan Nisulan kanssa. “Markkinoilla oli tarjolla vain suuria laitteita, jotka eivät vastanneet täkäläisiä tarpeita,” TMO Forestin myyntijohtaja Heuro Tortato sanoo. Nisulan laadukas hakkuupäämallisto on meille ihanneratkaisu, jossa yhdistyivät järkevä hankintahinta ja laatu.
Nisula 500H tai 555H hakkuupää yhdessä keskikokoisen 14-16 tonnin kaivinkoneen kanssa on ihanteellinen paketti kolmelle ensimmäiselle harvennukselle, jossa männikön ikä on 8-14 vuotta.
“Nisulan hakkuupäämallien suuri etu on niiden tarkkuus ja kestävyys,” TMO:n metsätoimintojen myyntijohtaja Heuro Tortato korostaa. “Tukin paksuuden ja pituuden mittauksen tarkkuus on erinomainen. Hakkuupään runkojen kestävyys kaivinkonekäytössä on ollut uskomattoman hyvä valmistusmateriaalista ja hyvästä suunnittelusta johtuen.” hän selittää.
Ennen kuin mennään metsään, TMO valmistelee kaivinkoneen niin, että se sopii täydellisesti kovaan hakkuutyöhön. “Asennamme hakkuupään metsätyöhön räätälöityihin koneisiin,” TMO:n metsätoimintojen myyntijohtaja Heuro Tortato korostaa. Koneeseen asennetaan tukevuutta ja turvallisuutta lisääviä laitteita ja se varustetaan vaikeissa maasto-olosuhteissa työskenneltäessä tarvittavilla teholla.