Nisula Forest Oy

Nisula Forest Oy on Jämsän Hallissa sijaitseva harvennushakkuukoneiden, hakkuupäiden, energiakourien, sekä muiden metsävarusteiden ja -laitteiden suunnitteluun, tuotekehitykseen ja valmistukseen erikoistunut yritys.

Nisula Forest Oy on perustettu vuonna 1978 toimialanaan koneellinen puunkorjuu. Omia metsäkoneita oli urakointikäytössä parhaimmillaan kymmenen, josta toiminta on sittemmin siirtynyt laitevalmistukseen.

Käytännön kokemusta tuotekehityksen ja suunnittelun tueksi on kertynyt kymmenien vuosien ajalta. Olemme kehittäneet metsäkoneita ja niiden lisälaitteita yrityksen alkutaipaleelta asti. Ensimmäinen ajokone tehtiin omaan käyttöön vuonna 1978, häntäprosessori vuonna 1981 ja kouraprosessori vuonna 1984. Yhteistyö muiden konevalmistajien kanssa alkoi vuonna 1986, jolloin Ponsselle ideoitiin HN125 -motonosturi. Myöhemmin Ponsselle suunniteltiin ja valmistettiin protokappaleet H53 ja H73 hakkuupäistä.

Vuosituhannen vaihteessa alkoi yhteistyö Partek Forestin kanssa. Nisulan suunnittelemat yhdistelmäkourat ja vahva kokemus yhdistelmäkoneista loivat hyvän pohjan yhteistyölle. Tämän tuloksena Nisula valmisti Valmet –metsäkoneisiin hakkuupäitä sekä yhdistelmäkouria usean vuoden ajan.

Oman jälleenmyyntiverkoston rakentuminen alkoi vuonna 2005.

Historia

1978

Omavalmisteinen ajokone ja koneen tekijät, Seppo ja Ali Nisula

Koneella ei ollut nimeä. Itse tehty osoittautui toimivaksi

Nisulan tilalla oli Valmetin 702, jonka veljekset uskoivat olevan varsin sovelias ajokoneen perustaksi. Valmetin tehtaalta Suolahdesta ostettiin sitten 702:een perustuva uusi kaivurialusta, käytännössä aihiossa oli siis moottori, vaihteisto ja perä. Kuoreveden ohjaamotehtaalta hankittiin hytti, joka oli ollut siellä melumittauksissa. Valmetin portaalipyörästöt käännettiin eteenpäin, jolloin koneen keulaa saatiin 44 senttiä lyhyemmäksi. Vahvistukseksi koneen keulaosaan tehtiin apurungot, panssarit, hytin apurunko. Runkonivel ja takarunko tehtiin myös alusta asti, kuormatilaksi löytyi käyttämätön Valmet CK:n kippikuormatila, josta lopulta käytettiin vain pankkojen tappiosat. Teli tehtiin kahdesta MAN kuorma-auton napavälitteisestä akselista ja siten myös koneen takaosaan saatiin noin 50 sentin maavara. Nosturiksi vahvistettiin käytetty Granab 4010 kuormain.

1981

Ensimmäinen Nisula prosessori

Moto mielessä

Myrskytuhojen korjuun jälkeen leimikoita Kuoreveden kunnan ympäristössä oli, mutta hakkuukalustosta ja metsureistakin alkoi olla pulaa. Vuonna 1981 ratkaisuksi tuohon ajateltiin hankkia moto. Ongelma oli samanlainen kuin ajokoneen hankintaa suunniteltaessa. Koska kokemusta ja taitoa koneenrakennuksesta jo jonkin verran oli, veljekset päättivät tehdä motonkin itse. Tuohon aikaan elettiin prosessorikautta eli metsurit kaatoivat puut, prosessoriosa vain karsi ja katkoi rungot. Prosessorin tekoa varten käytiin katsomassa olemassa olevia laitteita työssä. Ratkaisuja kyseltiin muun muassa Alirannan veljeksiltä hydrauliikan suhteen, mutta kaaviot näyttivät liian monimutkaisilta.

Nisulan veljekset päättivät toteuttaa häntämoton niin yksinkertaisesti kuin mahdollista. Ostettiin Valmetin 870CK, josta oli teli ja kuormatila riisuttu pois ja tehtiin apurunko, johon kiinnitettiin Granab 5010-nosturi ja apurungon jatkeeksi tehtiin prosessoriosa. Tarvitaan siis vain karsintaterät, syöttörullat ja katkaisuun saha. Näin tuumittiin, kun käytiin tehdasmotoja työssä katsomassa. Haasteita moton tekemisessä kuitenkin oli, sillä kokemusta vastaavasta konstruktiosta ei veljeksillä ollut. Prosessoriosassa syöttölaitteena oli nosturiauton pyörät, joiden halkaisija oli 1,3metriä ja pyöritysmoottoreina Sisun 2,8 litraiset napamoottorit. Karsintatehoa oli sitten todellakin riittämiin. Koneessa oli heti alun alkaen pituusmittalaite, joka tosiaankin piti paikkansa. Sen ansiosta Nisulat pääsivät tekemään määrämittatukkia alueen sahoille. Mittalaitteen rakensi samalla kulmakunnalla asunut nuori, itseoppinut elektroniikkaseppä Matti Pietilä ja hän teki siihen myös työtä nopeuttavia automaattitoimintoja.

1984

Ensimmäinen Nisula kouraprosessori

Nälkä kasvoi syödessä

Veljesten teki mieli päästä kiinni myös harvennusleimikoiden korjuuseen. CK:n päällä oleva häntäprosessori oli liian iso harvennuksille ja niinpä Nisulan verstaalla tehtiin kouraprosessori vuonna 1984. Nyt veljesten savotoilla huhki kaksi prosessoria ja ajokone, jotka kaikki olivat itse tehtyjä. Seuraavan vuoden aikana kouraprosessori muutettiin myös kaatavaksi malliksi, mutta prosessorimallin rakenne ei ollut parhaimmillaan myös puiden kaadon suorittavana harvesterina, joten uutta harvesteripäätä alettiin miettiä.

1987

Uutta harvesteripäätä alettiin miettimään

Yhteistyö Ponssen kanssa alkaa

Harvesterin alustakoneeksi kaavailtiin Ponssen S20 konetta ja sellaista lähdettiin
katsomaan Vieremälle. Samalla käynnillä selvisi, että Ponssella oli työn alla hakkuupää,
jossa oli paljon samoja ajatuksia kuin meillä. Harvesteria varten meillä oli
mietittynä uudenmallinen hakkuutyöhön soveltuva nosturi, josta oli luonnostelma
ruutupaperilla, mutta ensi käynnillä emme tuota uskaltaneet näyttää. Toisella Vieremän
käynnillä esittelimme Einari Vidgrénille ideaamme. Einari katseli ruutupaperipiirrosta
viitisen minuuttia puhumatta mitään ja totesi lopuksi: ”Pojat tämähän myö
tehhään”, Ali muistelee.

Tämä oli myös ratkaiseva askel konekaupan kannalta ja ensimmäinen lyhennetyllä
alustalla oleva, varsinaiseksi motoksi rakennettu Ponsse S15 tuli alkuvuodesta
1987 Nisulalle, aluksi vakionosturilla, mutta pian sen tilalle vaihdettiin ensimmäinen
HN125 harvesterinosturi.

Keväällä -88 tehtiin harvesterinosturiin päivityksiä ja samassa yhteydessä kysyttiin,
että voidaanko muuttaa koneen rakennetta näkyvyyden parantamiseksi työalueelle
siirtämällä hyttiä ylemmäs ja taaksepäin sekä laittamalla hydrauliikka- ja polttoainesäiliö
moottorin ja hytin väliin sekä tekemällä muutamia hydrauliikkamuutoksia.
Tämä esitys sai heti Einarilta tuulta purjeisiin, ”tehkää pojat miten hyvä tulee”. Niinpä
ensimmäinen HS15:n esiaste rakennettiin muutamassa viikossa Ponssen kaarihallissa.

1990

Ainoa kuva, joka harvennuskone "Möykystä" on olemassa

Möykky ja uusia hakkuupäämalleja

Vuonna 1990 Nisula valmisti oman harvennushakkuukoneen, lempinimeltään
”Möykky” Se oli pieni nelipyöräinen harvennuskone, joka palveli päivittäisessä urakoinnissa aina 90-luvun lopulle asti. Akselisto ja runko olivat Valmet CK:sta. Nosturi
muokattiin autonosturista ja muut osat haalittiin, mistä ne edullisesti saatiin. Ali
Nisulan mukaan koneella tehtiin hyvää taloudellista tulosta, vaikka sen ulkonäkö
ei häävi ollutkaan. Kourana oli Nisulan oma malli, ”40”,. Vuonna 1992 koneeseen
asennettiin kokoluokkaa isompi koura, mallia ”50”. Vaikka urakointi alkoi olla harvinaisen
voimallista 10 koneen voimin, tiivis yhteistyö metsäkone- ja laitevalmistajien
kanssa jatkui. Useammalle taholle tehtiin testausta, suunnittelua ja valmistettiin
protomallejakin.

1994

Elmia - versio Ponsse 53 hakkuupäästä vuodelta -95

H53 ja H73 -hakkuupäät

Vuoden 1994 lopussa Ali Nisula jäi kokonaan pois päivittäisestä savotoinnista ja
siirtyi kokopäivätoimisesti verstaan puolelle. Seppo Nisula hoiti yrityksen urakointipuolta.
Nisulalla mietittiin sopivan harvennushakkuupään valmistamista omaan käyttöön.
Kevättalvella 1995 oli alustavat kaupat nelipyöräisestä Logman alustakoneesta tehty,
jotka sitten peruttiin, kun Ponsselta Harri Suutari kävi katsomassa H53:n protoa
hakkutyössä. Näytöksen nähtyään Harri ilmoitti, että he tarvitsevat tällaisen kouran.
Hän kyseli saisiko tästä seuraavan muokatun versio valmiiksi alkukesän Elmiaan.
Työssä oli melkoisia vaikeuksia todella tiukan aikataulun suhteen. Muun muassa erityisjärjestelyin

työjonon ohi tilattu, äitienpäivänä valmistettu kouran hydrauliikkalohko
olikin susi. Se ei kerta kaikkiaan toiminut eikä uutta saanut pikaisesti mistään.
Lohko purettiin osiin ja sitä porailtiin sekä tulpattiin ja lopulta se saatiin toimimaan.
Kiirettä kouran teossa ja testauksessa riitti muutenkin, sillä viimeiset korjausmaalaukset
tehtiin kuljetuslavetin päällä muutama minuutti ennen Ruotsiin lähtöä. Kaikki
kuitenkin tuli valmiiksi ja näytös Elmiassa voitiin viedä erittäin onnistuneesti läpi.
Samalla reissulla sovittiin myös järeämmän H73:n mallin teosta. Siitä tehtiin kolmen
kappaleen protosarja seuraavan talven aikana testeihin itselle ja Ponsselle.

1998

Ensimmäinen yhdistelmäkouran proto

Combi -yhteistyö käynnistyy

Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta alettiin etsiä ensimmäisen yhdistelmäkouran
suuntaviivoja. Ihan ensimmäisessä versiossa ei onnistuttu. Koura oli kaikin puolin
toimiva, mutta liian painava. Kehitystyötä ja testausta luonnollisesti jatkettiin.
Yhdistelmäkone asiat olivat pinnalla. Käytetyn Valmet 838:n päälle tehty yhdistelmäkone
kiinnosti puolestaan Partekin omistuksessa ollutta Valmetia. Niinpä vuonna
1999 tehtiin sopimus Nisulan yhdistelmäkoneen prototyypin pohjalta aloitettavan
koneen valmistamisesta ja 2001 Valmet 801 Combi otettiin tuotantoon.

2001

Punaiset kourat tulivat markkinoille 2000-luvun alkupuolella

Partek yhteistyö

Yhteistyö Partekin kanssa lähti hyvin liikkeelle, mutta Partekin pilkkomisen jälkeen
yhtiössä tehtyjen järjestelyjen ja uudelleenorganisointien takia homma hyytyi. Yhden
kouramallin tekoa Partekille ja Komatsulle Nisula jatkoi kuitenkin useita vuosia.
Koneiden ja laitteiden valmistuspuoli kehittyi kaiken aikaa ja vuonna 2002 verstasta
oli pakko laajentaa. Samalla hankittiin CNC-sorvi ja työstökeskus. Uusien tuotantotilojen
myötä alettiin miettiä mahdollisuutta myös uusien tuotteiden valmistamiseen.
Hakkuupää -mallistosta löytyi 2000-luvun alkupuolella 400-sarja, jota myytiin Valtran
nimen alla. Valmetille myytävän kouran tyyppi oli 330.

2011

Voimakas kansainvälistyminen alkaa

Uusia tuotteita, uusia markkina-alueita

Vuoden 2011 lopulla vientiverkostoa aloitettiin rakentamaan toden teolla. Samalla
linjattiin uusi strategia tuleville vuosille ja tehdastiloja laajennettiin vastaamaan
tulevaisuuden tarpeita. Nykyään vientimaita on 24 ja liikevaihdosta yli puolet tulee
viennistä.

Ajokoneiden varustelu yhdistelmäkäyttöön, traktoreiden metsävarustelu sekä tela-
alustaisten kaivinkoneiden metsävarustelun kehittäminen ovat olleet vahvassa
roolissa Nisula Forestin tuotekehitystyössä. Myös Lännen kanssa yhteistyössä
tehdyn N5 -harvennushakkuukoneen kehittämiseen on satsattu entistä enemmän.
Nykyään Nisula -hakkuupäämallisto kattaa hakkuupäät 285kg:sta 1400:kg. Nisula
tarjoaa asiakkaille ennen kaikkea kustannustehokkaita ja luotettavia vaihtoehtoja
harvennushakkuille sekä erityiskohteille.

Nisula tänään

Tänä päivänä Nisula on vahva teollinen yritys, jonka päätuotteiksi on muodostunut energia-, hakkuu- ja yhdistelmäkourat sekä liikeratakuormaimet. Kustannustehokas N5 harvennushakkuukone lanseerattiin vuonna 2013. Myös ajokoneiden varustelu yhdistelmäkäyttöön, traktoreiden metsävarustelu sekä tela-alustaisten kaivinkoneiden metsävarustelun kehittäminen kuuluvat ydin liiketoimintaan. Haluamme tarjota asiakkaille kustannustehokkaita ja ominaisuuksiltaan ainutlaatuisia vaihtoehtoja harvennushakkuille sekä erityiskohteille, joissa ”valtavirran yleiskoneilla” viivan alle on vaikea saada jäämään euroja.

Uudistuneet tuotantotilat Jämsän Hallissa tarjoavat hyvät puitteet toiminnan kehittämiselle myös tulevina vuosina. Yrityksen tulevaisuuden strategiana on kehittää harvennushakkuille entistä kustannustehokkaampia tuotteita ja uusia vaihtoehtoja, joilla asiakkaat menestyvät. Tuottavuus, toimivuus ja alhaiset kustannukset takaavat tuloksen harvennuksilla, ei hevosvoimat eivätkä ylisuuret pumput. Sen tiedämme kokemuksesta.

Arvot

Vastuullisuus asiakkaista ja työntekijöistä

Nisula Forest on asiakkailleen ja työntekijöilleen luotettava kumppani, joka tunnistaa vastuunsa. Pidämme huolta, että työntekijämme viihtyvät työssään ja kehittyvät työntekijöinä. Jokainen Nisulan työntekijä vastaa omassa roolissaan siitä, että asiakas saa investoinnillaan laadukkaan Nisula -tuotteen.

Ihmisläheinen työyhteisö

Tärkein yhteistyökumppanimme on asiakas ja heidän tarpeensa ymmärtäminen. Joustava yhteistyö, maalaisjärki ja ihmisläheinen päätöksenteko ovat meille tärkeitä.

Aloitteellinen, omatoiminen työyhteisö, jossa töitä tehdään joukkueena

Iloinen työilmapiiri ja avoin toimintapa mahdollistavat työyhteisön, jossa työntekijä viihtyy. Nisula – joukkueessa jokaisella työntekijällä on yhtä tärkeä rooli, jotta lopputulos asiakkaalle on paras mahdollinen. Voitamme joukkueena, häviämme joukkueena.

Aito innostus tekemissään asioissa

Nisula Forest on edelläkävijä laadukkaiden, innovatiivisten ja kustannustehokkaiden metsävarusteiden valmistuksessa. Meille asiakkaan menestys on tärkeää. Oman käytännön kokemuksen, innostumisen ja tiiviin yhteistyön kautta valmistamme asiakkaille laadukkaan Nisula-tuotteen.

Nisula henkilöstö

Käytännön työn tuomaa kokemusta ja varmuutta sekä nuoruuden intoa ja kehittymisen halua. Näillä sanoilla voisi kuvata Nisula joukkuetta, joka sinua palvelee. Jokainen työntekijä omassa työvaiheessa takaa huolellisella työllä sen, että saat laadukkaan Nisula – tuotteen käyttöösi.

Yhteistyökumppanit

Toyota Gazoo Racing WRT

Nisula Forest Oy:n ja Toyota Gazoo Racing WRT:n yhteistyösopimuksen myötä Nisula jatkaa markkinointia ja brändin rakentamista Rallin MM-sarjan kautta. Myös pitkä yhteistyö tallin testikuljettaja Juho Hännisen kanssa saa jatkoa.

”Juhon kanssa tehdyn yhteistyön kautta vuonna 2017 pystyimme tarjoamaan dealereille sekä yhteistyökumppaneille ainutlaatuisia elämyksiä Rallin maailmasta. Yhteistyö Mäkisen Tommin johtaman tiimin kanssa sujui todella joustavasti. Nisula otti myös brändinä selkeitä askeleita eteenpäin, kertoo Kalle Mattsson Nisulalta.

”Jos yritysmaailmassa haluaa mennä eteenpäin, on laadukkaiden tuotteiden lisäksi huolehdittava brändin rakentamisesta. Nyt allekirjoitettu yhteistyösopimus Toyotan tehdastiimin kanssa antaa meille loistavan mahdollisuuden jatkaa brändin rakentamista. Pystymme myös tarjoamaan ainutlaatuisia kokemuksia ja elämyksiä meidän yhteistyöyrityksille. Huippuammattilaisista koostuva tiimi on myös mitä parhain esimerkki siitä, mitä tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa käytännön työssä. On hienoa näyttää tätä menestystarinaa omille yhteistyökumppaneille. Sieltä varmasti tarttuu uusia ajatuksia omaan päivittäiseen tekemiseen”, Mattsson jatkaa

Toyota Gazoo Racing WRT

Nisula Forest Oy:n ja Toyota Gazoo Racing WRT:n yhteistyösopimuksen myötä Nisula jatkaa markkinointia ja brändin rakentamista Rallin MM-sarjan kautta. Myös pitkä yhteistyö tallin testikuljettaja Juho Hännisen kanssa saa jatkoa.

”Juhon kanssa tehdyn yhteistyön kautta vuonna 2017 pystyimme tarjoamaan dealereille sekä yhteistyökumppaneille ainutlaatuisia elämyksiä Rallin maailmasta. Yhteistyö Mäkisen Tommin johtaman tiimin kanssa sujui todella joustavasti. Nisula otti myös brändinä selkeitä askeleita eteenpäin, kertoo Kalle Mattsson Nisulalta.

”Jos yritysmaailmassa haluaa mennä eteenpäin, on laadukkaiden tuotteiden lisäksi huolehdittava brändin rakentamisesta. Nyt allekirjoitettu yhteistyösopimus Toyotan tehdastiimin kanssa antaa meille loistavan mahdollisuuden jatkaa brändin rakentamista. Pystymme myös tarjoamaan ainutlaatuisia kokemuksia ja elämyksiä meidän yhteistyöyrityksille. Huippuammattilaisista koostuva tiimi on myös mitä parhain esimerkki siitä, mitä tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa käytännön työssä. On hienoa näyttää tätä menestystarinaa omille yhteistyökumppaneille. Sieltä varmasti tarttuu uusia ajatuksia omaan päivittäiseen tekemiseen”, Mattsson jatkaa

Satu Tuomisto

Satu huolehtii asiakkaista messujen aikana sekä pitää huolta info-tiskin toimivuudesta. Satu on myös aktiivisesti mukana Nisulan dealer tapahtumissa sekä ottaa ohjat käsiin Collection -kuvauksissa.

 

Satu Tuomisto

Satu huolehtii asiakkaista messujen aikana sekä pitää huolta info-tiskin toimivuudesta. Satu on myös aktiivisesti mukana Nisulan dealer tapahtumissa sekä ottaa ohjat käsiin Collection -kuvauksissa.